Leijona-kellojen historia – suomalainen kellobrändi vuodesta 1907

Leijona on yksi Suomen tunnetuimmista kellobrändeistä, ja sen historia ulottuu yli sadan vuoden taakse. Leijona-kelloja on ollut Suomessa vuodesta 1907 lähtien, ja Oy Perkko on vastannut brändistä jo vuodesta 1919.

Leijona mielletään vahvasti suomalaiseksi kelloksi, mutta mitä suomalaisuus tässä tapauksessa tarkoittaa? Entä missä Leijona-kellot oikeastaan valmistetaan? Brändin historia alkaa Sveitsistä ja on vuosikymmenten aikana kulkenut useiden kelloteollisuuden muutosten läpi.

Leijonan tarina alkaa vuodesta 1907

Leijona-kellojen historia Suomessa alkaa vuodesta 1907. Tuolloin kelloseppä ja kauppias J. W. Lindroos toi Suomeen sveitsiläisiä kelloja, joissa käytettiin leijonatunnusta.

Kellojen juuret johtavat Sveitsin Val-de-Traversin kelloseutualueelle. Ensimmäiset Leijona-nimellä Suomessa tunnetut kellot olivat siis sveitsiläisiä tuontikelloja, eivät Suomessa valmistettuja rannekelloja.

Leijonasta muodostui kuitenkin vuosikymmenten aikana vahvasti suomalainen brändi, ja kellot tulivat tutuiksi useille sukupolville.

Perkon aika alkoi vuonna 1919

Jalo, Urho ja Oiva Perkko perustivat Oy Perkko Ab:n vuonna 1918. Seuraavana vuonna yritys osti J. W. Lindroosin liiketoiminnan, ja Leijona siirtyi Perkon vastuulle.

Leijonan oma historia kertoo valmistajayrityksen toimineen brändin kanssa vuodesta 1919 lähtien. Sama pitkä yhteys näkyy edelleen: Leijona kuuluu suomalaiselle Perkolle.

Yli sadan vuoden aikana Leijona on ehtinyt kulkea mekaanisten tasku- ja rannekellojen aikakaudelta kvartsikelloihin ja edelleen nykyisiin sportti-, klassikko- ja automaattikelloihin.

Mitä Leijona-kellon suomalaisuus tarkoittaa?

Leijona on suomalainen kellobrändi, ja valmistaja kertoo nykyisten mallistojen olevan suunniteltuja Suomessa.

Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki Leijona-kellot valmistettaisiin kokonaisuudessaan Suomessa. Kellobrändin suomalaisuus liittyy ennen kaikkea brändiin, suunnitteluun, mallistojen kehittämiseen ja yli sata vuotta jatkuneeseen historiaan suomalaisen Perkon kanssa.

Tämä ero on hyvä huomioida, jos etsii nimenomaan Suomessa fyysisesti valmistettua rannekelloa.

Missä Leijona-kellot valmistetaan?

Leijona-kelloille ei ole yhtä valmistusmaata, jota voisi käyttää kaikkien mallien kohdalla.

Leijona kertoo käyttävänsä nykyisissä kelloissaan laadukkaita japanilaisia ja sveitsiläisiä kvartsikoneistoja. Joissakin automaattikelloissa käytetään japanilaisen Miyotan koneistoja.

Valmistus ja komponenttien alkuperä voivat siis vaihdella mallin mukaan. Jos tietyn kellon valmistusmaa tai koneiston alkuperä on valinnassa ratkaiseva, tiedot kannattaa tarkistaa kyseisen mallin tuotetiedoista.

Erityinen poikkeus tavalliseen Leijona-mallistoon on Voutilainen x Leijona Heritage 1907 -sarja. Kari Voutilaisen kanssa toteutetut Heritage-kellot ovat sveitsiläisiä mekaanisia kelloja ja ne valmistetaan Sveitsissä.

Sveitsistä Japaniin ja takaisin Sveitsiin

Leijonan historia kuvastaa samalla koko kelloteollisuuden muutosta.

Varhaiset Leijona-kellot valmistettiin Sveitsissä. Kvartsikellojen yleistyessä 1970-luvulla tuotantoa siirtyi Japaniin, joka nousi tuolloin yhdeksi maailman tärkeimmistä kvartsikellojen ja -koneistojen valmistajista.

Nykyisin Leijonan mallisto on laaja ja käyttää erilaisia koneistoja ja valmistusratkaisuja. Heritage 1907 -malliston myötä brändi on myös palannut osittain alkuperäisille sveitsiläisille juurilleen.

Suomessa suunniteltu mallisto

Nykyisen Leijona-malliston suunnittelu tapahtuu Suomessa. Valmistajan mukaan tavoitteena on yhdistää suomalainen mutkattomuus, käytännöllisyys ja kansainväliset kellotrendit.

Mallistossa on sekä klassisia että sporttisempia kelloja, ja materiaalit sekä tekniset ominaisuudet vaihtelevat huomattavasti mallien välillä.

Leijona käyttää esimerkiksi terästä ja titaania, erilaisia metalli-, nahka- ja tekstiilirannekkeita sekä mallista riippuen mineraali- tai safiirilasia. Myös vesitiiviys ja koneistot vaihtelevat.

Kellosepät osallistuvat laadunvalvontaan

Leijona kertoo kelloseppiensä osallistuvan kellojen laadun varmistamiseen. Huomiota kiinnitetään koneiston lisäksi esimerkiksi rannekkeeseen, kellotauluun, indekseihin ja solkeen.

Nykyisille Leijona-kelloille valmistaja ilmoittaa kahden vuoden takuun.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki kellot olisivat teknisesti samanlaisia. Esimerkiksi koneisto, vesitiiviys, lasi ja kuorimateriaali kannattaa aina tarkistaa juuri harkittavan mallin tiedoista.

Leijona ja Kari Voutilainen

Yksi Leijonan uudemman historian kiinnostavimmista vaiheista on yhteistyö suomalaisen kelloseppämestari Kari Voutilaisen kanssa.

Voutilainen x Leijona Heritage 1907 -mallisto toi Leijonan jälleen sveitsiläisen mekaanisen kellonvalmistuksen yhteyteen. Mallien nimet Jalo, Urho ja Oiva viittaavat Perkon veljeksiin, jotka ottivat Leijonan vastuulleen vuonna 1919.

Heritage-mallisto on teknisesti ja hintatasoltaan aivan eri kokonaisuus kuin Leijonan tavallinen kvartsikellovalikoima, joten sitä kannattaa tarkastella omana osanaan brändin historiaa.

Leijona tänään

Leijonan yli satavuotinen historia selittää, miksi merkki yhdistetään Suomessa niin vahvasti kotimaisuuteen. Kyseessä on suomalainen brändi, jonka mallistot suunnitellaan Suomessa ja jonka historia Perkon kanssa ulottuu vuoteen 1919.

Samalla on hyvä erottaa suomalainen brändi ja suomalainen suunnittelu varsinaisesta valmistusmaasta. Leijona-kellojen komponentit, koneistot ja valmistusratkaisut vaihtelevat mallista riippuen.

Jos haluat nähdä tämänhetkiset mallit ja niiden tekniset tiedot, tutustu Salkarin Leijona-kellojen valikoimaan.